tiistai 2. joulukuuta 2014

Lunta tulvillaan

Aika lopettaa blogin hiljaiselo... Tuli pidettyä kuukauden tauko kirjoittelusta. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, ettei ole oikein ehtinyt/jaksanut/huvittanut kirjoitella. Päätin etten tartu tähän kirjoittamiseen ennenkuin oikeasti tuntuu siltä, että haluaa taas kirjoitella. Varmaan moni blogia pitävä huomaa ajoittain saman blogiväsymyksen. Varsinkin kun käy töissä, niin ei paljon iltaisin huvita käynnistää konetta ja alkaa päivittämään kuulumisia. Viime aikoina olen saanut positiivista palautetta blogista, joten sekin innosti jatkamaan tätä kirjoittelua. Mutta nyt ollaan back to business eli asiaan!

Pikapikaa kuulumisten päivitys: marraskuu oli pitkä ja ankeakin kuukausi. Täällä on onneksi lunta, joten päivisin on ihanan valoisaa, mutta edelleenkin olen töissä päivät, joten ei tuosta päivänvalosta paljoa pääse nauttimaan. Tosin käytiin viikonloppuna Etelä- Suomessa ja huomattiin että siellä on vielä pimeämpää kun ei ole edes lunta! Viime viikolla avattiin jo ekat ladut ja tarkoitus olisi tällä viikolla käydä korkkaa hiihtokausi.

Meillä oli vieraita käymässä Teneriffalta asti, nimittäin veljeni vaimonsa kanssa. Toinen veljeni on lentäjä ja he asuvat Teneriffalla tällä hetkellä. Oli enemmän kuin ihanaa nähdä heitä pitkästä aikaa ja viettää heidän kanssaan aikaa. Suunitelmissa onkin vastavierailu keväällä kunhan saadaan sopiva ajankohta katsottua.




Saimme vihdoin päätettyä reissukohteemme tammikuulle: lähdemme Sri Lankaan! Reissukuume alkaa pikkuhiljaa nousta, varasimme jo lennot pari viikkoa sitten ja kohta pitäisi alkaa suunnitella reissua vähän tarkemmin. Olen haaveillut Sri Lankasta jo muutaman vuoden ja nyt M:kin innostui matkakohteesta. Sri Lanka on siis pieni saari Intian kupeessa. Eksotiikkaa luvassa!




Viime viikonloppuna olimme Lapualla hyvän ystäväni varjokaronkassa. Oli aivan ihana viikonloppu! Todella moni opiskelijakaveri oli tullut Lapualle ja tajusin kuinka paljon oli ollut ikävä näitä ihmisiä! M:kin lähti mukaan ja tapasi nyt suurimman osan näistä ihmisistä ekaa kertaa. Toivottavasti näitä tapaamisia on jatkossakin. Moni kyseli minulta, että miten olen viihtynyt Sallassa. Tajusin kertoessani kuulumisiani että olen kuin olenkin Sallassa onnellinen! Tottakai täällä on omat kommervenkkinsä ja vaikeutensa, mutta missäpä niitä ei olisi? Pikkuhiljaa alan saada täältä ystäviäkin ja ei ole enää ajankulutuksen ongelmaa. Lisäksi parisuhde voi hyvin huolimatta molempien kiireistä. Kyllä täällä on hyvä ihmisen olla ;)


muutama kaveriporukasta on väitellyt itsensä tohtoriksi. Minä olen tehnyt saman suorituksen mallasapprossa ;)


Nyt on tarkoitus vähän ryhdistäytyä tämän blogin kanssa, älkää kuitenkaan vaipuko epätoivoon jos päivitykset tulevat harvassa.. Yritän parhaani.

6 kommenttia:

  1. Taas on kysyttävä, että mistä lumikuvat on? On totta että bloggaaminen vie aikaa, päivitysten tekeminen jne. Varsinkin jos vielä käsittelee kuvia, esim. pienentämiset ym.

    VastaaPoista
  2. Välillä pelkkä ajatuskin nimenomaan noiden kuvien läpikäynnistä ja valitsemisesta tökkii pahasti vastaan :-) nuo on otettu tunturista, sitä huoltoreittiä tuntutin eteläpuolelta on noustu yleensä ylös. Vaivannäön ja hikoilun arvoista!!

    VastaaPoista
  3. Viikon päästä Sallaan!!! Monot on jo eteisessä odottamassa! Niin kaunista siellä. Tiedän prikuulleen missä ovat nuo lumen painosta notkahtaneet käkkäräoksat ja taustalla siintävä upea maisema matkalla huipulle. Se on niin totta, että todellinen pimeys on täällä 'pirun' etelässä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loistava valinta ja pidähän hauskaa täällä Sallassa! Tuo reitti tunturin huipulle on kyllä sellainen, että aina kun tulee vieraita etelästä, niin vien ne kiipeämään. Maisemat ovat huikeat!

      Poista
  4. Hei, ajattelin jeleppiä kirjottamiseen aktivoitumista ja heittää sinulle haasteen, jonka tarkemmat ohojeet löy'ät täältä: http://vihainenitalappilainen.blogspot.fi/2014/12/tasasen-harmaata.html

    VastaaPoista
  5. Ounou, blogihaaste! Lupaan yrittää vastata haasteeseen ;)

    VastaaPoista