Voihan ankeus...

Pyrin blogissa päivittämään iloisia ja onnellisia asioita ja tapahtumia, mutta kait se pitää välillä muistuttaa suomalaisesta melankoliastakin. Juuri nyt on käynnissä kyllä niin peruskauramaanantai kuin mahdollista. Ilma on harmaa, vettä sataa, lumi on sulanut sohjoksi. Vieläpä perinteinen maanantaipäivystys töissä takana. Puranpa ankeuden tänne. Toivottavasti en täysin lannista muidenkin päivää.

Tämä on sellainen päivä, kun tekisi mieli vetää yöpaita päälle ja tuijottaa telkkaria loppuilta. Onneksi on tuo koira, niin sellainen ajatus täytyy vain torjua ja vääntäytyä ulos vaikkei voisi vähempää kiinnostaa. Tänään on onneksi pallokerho, siellä yleensä piristyy kun saa touhuta lasten kanssa! Tänään on ohjelmassa pelailua!

Eiköhän se tästä taas lähde, työviikko. Toivotaan kaikille pirteämpää viikkoa! Katsokaapa, miten meidän eilen tehdylle lumiukolle kävi. Aika masentavaa, vai mitä?