Sarvista poroa

Eilen oltiin poroerotuksissa. Oli aika hurjaa menoa. Alkuun ajattelin, etten mene rinkiin ottamaan poroja kiinni mutta uteliaisuus (ja paleleminen) veivät voiton ja tämäkin neiti astui kehään. Porot oli siis edeltävinä päivinä kerätty kasaan mönkijöiden ja helikopterin avulla. Ensin niitä seurataan netistä että missä tokat liikkuvat. Osalla poroista on siis trackerit. Keräilyssä menee muutama päivä. Porot kerätään isoon aitaan, syöttöaitaan, josta ne erotuksessa ajetaan katseluaitaan, josta niitä edelleen haetaan aina pieni ryhmä kirnuun. Kirnussa tapahtuu varsinainen erottelu. Jokainen poro otetaan kiinni, hirvaat otetaan ensimmäisenä joukosta pois. Teurasporot laitetaan omaan konttoriinsa, muut porot eli eloporot saavat loispiikin ja niiden kylkiin viilletään puukolla karvapeitteeseen lukumerkit jotta sama poro ei tule kirjattua lukulistoihin useampaan kertaan. Lisäksi samalla korvamerkitään vasat, jotka ovat jääneet kesältä merkkaamatta. Tämän jälkeen eloporot päästetään takaisin vapaaksi metsiin. Touhu oli kyllä hurjan näköistä! Itse en uskaltanut ottaa kuin vasoja kiinni, mutta työkaverini Jaakko paini tosissaan porojen kanssa! Ennen erotuksiin menoa Jaakko sanoi, että pysyy kaukana hirvaista mutta siellähän Jaska oli melkein ekan hirvaan kimpussa kun sellainen kirnuun tuli.

Ensimmäinen erotus oli Suuvarvikossa, jossa poroja oli reipas 400.

Minäkin uskalsin tarrata vasaan

 Seuraava erotus oli vähän matkan päässä, Satjanassa. Siellä poroja oli päälle 550. Täällä kävin kerran kirnussa, mutta sitten rupesi pelottamaan kun poroja oli niin paljon ja varsinkin vaatimia! Joka puolella vilisi poroja sarvineen ja päätin poistua kehästä. Nämä kuvat ovat isommasta katseluaidasta, josta siis otetaan pienempi ryhmä kirnuun erotusta varten.

Hirvaan pyytämistä vimpalla

Oli kyllä tosiaan melkosta touhua! Erotuksien jälkeen olo oli aika väsähtänyt, mutta ei auttanut, oli lähdettävä ratsastustunnille. Nyt oli siis eka kerta murtuman jälkeen ja meni kyllä hyvin. Oli ollut jo ikävä hevosen selkään! Tunti meni hyvin ja nyt ootan taas malttamattomana seuraavaa tuntia. Tänään oli töitten jälkeen pallokerho, jossa oli hauskaa taas. Alkuun oli leikkejä ja sitten harjoiteltiin syöttelyä ja pompottelua. Lapset ovat kyllä innokkaita, toivottavasti saadaan koulittua heistä koripalloilijoita!

Tähän lopppun vielä video erotuksista, niin pääsette tunnelmaan!