Pilkkimistä

Tällä viikolla on ollut aivan ihanat kevätkelit! Aurinko on paistanut kaikki päivät ja on ehkä hiukka harmittanut istua sisätöissä. Eilen M:lla oli vapaapäivä ja lähdettiin pilkille kun pääsin töistä. Suuntana oli Aatsinkijoki. Pilkkiminen olikin totista touhua, ei paljoa istuttu tyhjän panttina vaan aina piti kairata seuraavaa reikää. Ei tällä kertaa tullut saalista muuta kuin kaupan kala-altaasta. Ehkä ensi kerralla? Olisi ihana mennä heti aamupäivästä järvelle kalaan.

Kelkka on "sinkku"summit eli meikäläinen sai istua reen kyydissä...

Viikonloppuna Sallassa on tapahtumia: lauantaina on Viinakauppahiihto eli aamulla lähtö Saijan kylältä, tarkoituksena on ehtiä Sallaan ennen kuin Alko menee kiinni. Matkaa kertyy 43 km. Olin miettinyt hiihtäväni tämän, mutta koska en ole ehtinyt hiihtämään kauheasti, niin en uskalla lähteä kokeilemaan. Vielä vähän on mietinnässä että hiihtäisikö puolivälistä matkaa. Lisäksi lauantaina on Tunturissa lapsille pillimehu-hiihto ja Museolla on pimeän pullon etsintää, liikuntakeskuksessa on alkuillasta East Rock ja myöhemmin illalla vielä tunturissa Baarisprint ja Uniikki esiintymässä Keloravintolassa. Kivaa kun on tapahtumia!

Tampereen Lääkäripäivät

Terveisiä Helsinki-Vantaan lentokentältä. Tampereen reissu alkaa olemaan takanapäin ja odottelen täällä lentoa Kuusamoon ja siitä sitten bussilla Sallaan. Mielettömän kiva reissu takana! Oli aivan ihana nähdä Tampereen kavereitani. Kolme päivää oltiin Rean kanssa Tampereen Lääkäripäivillä. Oli virkistävää osallistua luennoille ja päivittää tietojaan. Erityisen paljon olin odottanut geriatrisia luentoja, enkä joutunut pettymään! Aiheena oli mm. vanhuspotilas päivystyksessä ja saattohoito. Saattohoito- päivästä olin odottanut Terho-kodin lääkäri Juha Hännisen luentoa, mutta hän oli valitettavasti joutunut perumaan tulonsa. 

Sen sijaan oli tärkeää kuulla elämän loppuvaiheen hoidosta, hoitotahdosta ja hoitolinjauksista. Lisäksi sairaalapastori piti luennon omasta työstään hoitokodissa ja tämä oli erittäin virkistävä näkökulma. Siitä, kuinka tärkeää on huomioida myös omaiset saattohoidossa. Pastori kertoi myös minkälaisia ajatuksia ja kysymyksiä kuolevilla on. Tämä herätti paljon ajatuksia siitä, että kannattaa elää elämä siten, ettei sitten lopussa tarvitsisi painia vaikeiden kysymysten kanssa. Luulenpa, että teen oman päivityksen jossain vaiheessa näistä asioista.

Oltiin Lääkäripäivien aikaan Rean kanssa hotelli Tammerissa yötä. Aivan upea vanha hotelli keskellä Tamperetta! Hotelli oli tyylikäs ja etenkin aamupala ihana! 

Näkymät torstaina hotellin ikkunasta

Lääkäripäivät pidettiin Tampere-talossa

 Käytiin Ramin ja Maarian kanssa Inezissä syömässä tapaksia

Torstaina iltajuhlassa esiintyi suosikkini: Jenni Vartiainen!

Tammer-koskea

Tammerin sisältä 

Tammerkoskella hotelli Tammerin kohdalla on lemmenlukkoja kiinnitettynä aitaan. Hotellista pystyi ostamaan oman lukon. Siihen kaiverretaan rakastavaisten nimi, lukko kiinnitetään aitaan ja avain heitetään koskeen. 

Perjantaina käytiin Elinan kanssa Marusekissa, minun ehdottomasti lempiravintolani Tampereella! Ihanaa sushia taas kerran! 

Viikonloppuna olin yötä Saaran luona, käytiin ulkoilemassa ja shoppailemassa. Oli ihana kierrellä kaupungilla ja käydä kaupoissa. Aivan kuin ei olisi pitkään aikoihin päässyt shoppailemaan. Tajusin Tampereella, että minulla oli ollut ikävä tätä kaupunkia! Oli ihanaa kun niin moni ystävä järjesti aikataulunsa siten, että ehdittiin nähdä ja päivittää kuulumiset! Taas jaksaa kohti kevättä! Keväästä puheenollen: tämä oli tilanne Tampereella, taitaa talvi olla jo ohi?

Eilen illalla oltiin Satun ja Karin luona Petsamossa, jossa päästiin saunomaan ja nauttimaan Karin kokkitaidoista! Alkuruokana oli maa-artisokkakeitto (johon täytyy kysyä resepti) ja pääruokana siikaa papupedillä. Nam nam

Näihin tunnelmiin. Boarding alkaa pian, kohti kotia siis. Koti-ikävä on kova ja on ihana päästä omaan sänkyyn nukkumaan. Kiitos kaikille ihanille ystävilleni, joita näin Tampereella: olette rakkaita! Oli ihana nähdä ja toivottavasti nähdään taas pian! Tervetuloa Sallaan kyläilemään!

Kevään ensimmäiset vauvat

Hei taas pitkästä aikaa! Taas ehti vierähtää pari viikkoa ilman blogipäivitystä. Olen vähän "flunssaillut" tässä ja muutenkin ollut jotain ihme kevätväsymystä. On ilmeisesti kaamosväsymys ja kevätväsymys? Tosi kivaa. Anycase, täällä aurinkoiset kevätpäivät ovat alkaneet! Viime viikolla näytti täälläkin pahasti siltä, ettei lumet kestä pääsiäiseen asti ja pikkuhiljaa metsästäkin paljastui paljaita kohtia. Kunnes viimein viime viikon lopulla tuli muutama päivä putkeen lunta! Miten onnelliseksi ihmislapsi voikaan asiasta tulla? Lisäksi nyt alkoivat uudelleen pakkaset, eli kyllä meitä hemmotellaan! Tänäänki oli aamulla -21 astetta kun lähdin töihin. Tähän tyyliin tämä kunnanlääkäri käy vanhainkodin kierroksella:

Huomasin, että väritys taisi olla aika ajankohtainen...

Nyt on alkanut karitsoinnit. Kävin viikonloppuna tervehtimässä pikkukaritsoja. Voi että ne ovat suloisia! Kaikki tähän mennessä syntyneet olivat mustia, mutta kyllä sieltä niitä valkoisiakin vielä tulee. Loppukeväästä meteli onkin aikamoinen kun määrä lisääntyy.

Viikonloppuna oli Keloravintolassa Ailu Vallen keikka. Kyseessä on siis Utsjoen Kaamasmukasta kotoisin oleva rap-artisti, joka räppää pohjoissaameksi, suomeksi ja englanniksi. Olipa hauska päästä kuulemaan livemusiikkia ja täytyy sanoa, että tämä nuori mies teki meihin vaikutuksen! Ihan mielettömän hyvää bilemusaa! Herra esiintyy Keloilla ilmeisesti myös pääsiäisenä. Pahoittelen huonoa kuvanlaatua, nämä kuvat on otettu kännykällä.

Tästä viikosta onkin tulossa hauska: lähden huomenna Tampereelle, jossa on Tampereen lääkäripäivät. Tiedossa siis 3 päivää koulutusta. Ohjelmassa ainakin geriatrisia luentoja, erityisesti odotan elämän loppuvaiheen hoitoa käsittelevä luentoa. Minua kiinnostaa vanhusten hoito ja saattohoito. Toivottavasti jää jotain käteen koulutuksesta. Ihana päästä näkemään kaikkia kavereita!! Ikävän tajuaa sitten vasta taas kun näkee.

Avokadopasta á la Poromiehen muija

Tänään oli taas sellainen päivä, kun sohva veti puoleensa töitten jälkeen. Eikä yhtään huvittanut alkaa tekemään ruokaa ja mietin, miten saisi kaikkein nopeiten ja helpoiten tehtyä safkaa. Pikatsekkaus keittiöön ja huomasin, että avokadoja oli pussillinen kypsymässä. Päätin tehdä the avokadopastaa eli sitä kuuluisaa avokadopastaa, joka sai koko Suomen sekaisin viime vuonna ja jonka takia useammasta kaupasta avokadot loppuivat kesken. On kyllä hassua, miten isoksi ilmiöksi juuri tämä pasta nousi. Alkuperäinen resepti löytyy Safkaa -blogista. Tein pieniä omia muutoksia, mm laitoin useamman avokadon kuin ohjeessa ja vain yhtä juustoa. Ja tietenkin enemmän valkosipulia. Lisäksi keitin pienemmän määrän spaghettia kuin ohjeessa. Mielestäni pastassa pitää olla tarpeeksi sitä kastiketta eikä vain kuivaa spaghettia. Joka tapauksessa, tässä minun hieman muunneltu reseptini:

Avokadopasta (neljälle)

n. 400 g täysjyväspaghettia

suolaa reilusti keitinveteen

3 valkosipulinkynttä

1/2 tl chiliä

1 lime

5-6 avokadoa

2 dl parmesan- juustoraastettuna

7-8 tuoretta basilikan lehteä

suolaa

pippuria

loraus oliiviöljyä

Laita spaghetit kiehumaan reilusti suolattuun keitinveteen. Tee sillä välin kastike toiseen astiaan: kuori ja hienonna valkosipulinkynnet. Raasta osa limen kuoresta ja purista limesta mehu. Halkaise avokadot, poista kivet. Kaiva lusikalla hedelmäliha. Laita nämä ainekset astiaan ja soseuta haarukalla tai survimella. Lisää raastettu juusto, suola ja pippuri ja oliiviöljy. Lisää spaghetin keitinvedestä 1-2 dl nestettä kastikkeeseen. Valuta kypsät spaghetit, huuhtaise kylmällä vedellä ja sekoita kastike spaghettien joukkoon. Raasta päälle parmesan- juustoa. Bon appetit!

Kohti hiihtokuntoa?

Hei taas! Viikko taas pyörähtänyt ympäri ja uusi aluillaan. Viikonloppuna käytiin hiihtämässä Ruuhitunturin kierros eli about 20 km. Aika rohkea aloitus ottaen huomioon että kyseessä oli eka hiihto loman jälkeen. Lisäksi aika nopeaa kävi ilmi, että sukset olisi kannattanut huoltaa ennen reissua! En oikein osaa tätä suunnitelmallisuutta tuossa hiihtämisessäkään, jotenkin ajattelin että on vuosi sitten huollettu joten ei sitä vielä tartte näin "nopsaa" huoltaa. Kyllä kostautui ylämäissä! Ilma oli pilvinen, mikä oli aika harmi, ei näkynyt pitkälle, kaikki ovat kovasti kehuneet tätä reittiä että on kauniita maisemia. Lähdettiin Poropuistosta ja puolivälissä kierrosta oli Ruuhitunturilla kahvila, jossa pidettiin kunnon tauko. Grillattiin makkaraa ja juotiin munkkikahvit, joiden voimalla jaksoi lasketella mäet alas. Täytyy kyllä vähän antaa risuja Sallan latuhuollolle: lunta oli tullut edellisiltana ja ladut olivat huonossa kunnossa. Lisäksi paikka paikoin keskellä latua (luistelualueella) oli ajettu moottorikelkoilla. Toisaalta suurin syy siihen, ettei ihan kulkenut, oli oma huono kunto... Tästä se lähtee, tavoitteena viinakauppahiihto, joka järjestetään maaliskuun viimeinen viikonloppu. Siinä siis hiihdetään Saijan kylästä Sallan Alkoon, matkaa noin 40 km. Saas nähä, saanko hiihdettyä kilometrejä alle että uskaltais lähtee koittaa tuota.

Veljeni tuli kaverinsa kanssa kyläilemään meille viikonlopun yli. Pojat ovat käyneet ahkerasti kelkkailemassa ja lauantaina käytiin porukalla Papana-pubissa ulkoilemassa. Olipa kiva pitkästä aikaa käydä ulkona! Eilen oli aivan upea ilma, aurinkokin paistoi pitkästä aikaa! Minäkin lähdin poroja ja lampaita ruokkimaan ja samalla pääsi kelkkailemaankin.

kuivalihat on ripustettu kuivumaan

P.s. uuden vuoden lupaukseni oli olla karkkilakossa tammikuu, olinkin tammi- ja helmikuun!!! Oonko vähän ylpeä itsestäni ;) Tästä lähin homma jatkuu karkkipäivällä, joka on lauantaisin. Jospa karkin syönti pysyisi kurissa?

pp.s. kävin leikkauttamassa otsatukan, eikö tullutkin kiva?